Hoitotyön tutkimussäätiö

Hankkeen tausta

Painehaavat ovat yleisiä terveydenhuollossa asioivilla potilailla ja niiden ehkäisy kuuluu hoitoketjun jokaiseen vaiheeseen. Painehaavat tuottavat kipua, lisäävät infektioalttiutta ja kuolemanvaraa sekä huonontavat kokonaisuudessaan potilaan elämänlaatua pidentäen myös hoitoaikoja. Samalla ne lisäävät terveydenhuoltohenkilöstön työtaakkaa. Useimmiten painehaavat ovat ehkäistävissä huolehtimalla potilaan ravitsemuksesta, sopivista apuvälineistä ja asentohoidosta. (1-9) Painehaavariski on suurin vaikeasti sairailla, liikuntarajoitteisilla ja kiputunnon häiriöistä kärsivillä potilailla. Jopa 60 % painehaavoista jää terveydenhuollossa havaitsematta (10). Painehaavojen tunnistamisessa onkin todettu olevan osaamisvajetta (2,5,10-11).

Painehaava on kudosvaurio, joka tutkimusten mukaan esiintyy 5-25 %:lla eri-ikäisiä potilaita kaikilla terveydenhuollon tasoilla riippumatta potilaan diagnoosista. Suomessa painehaavoja arvioidaan syntyvän vuosittain 55 000–85 000 potilaalle. Näiden aiheuttamat suorat kustannukset ovat noin 420 milj. €, mikä on 2-3 % terveydenhuollon kuluista. Kustannuksista yli puolet on henkilöstökuluja ja noin 20 % tarvikekuluja. Ennaltaehkäisy on painehaavoissa huomattavasti halvempaa kuin niiden hoito, joten siihen tulee terveydenhuollossa panostaa. (5, 12-14)

Painehaavojen ehkäisyssä on olennaista riskissä olevien potilaiden tunnistaminen ja luu-ulokekohtiin kohdistuvan paineen ja venytyksen minimointi tai poistaminen (asentohoito, erikoispatjat, istuintyynyt). Sopivan ehkäisystrategian valinta edellyttää riskiarvion tekemistä validoidulla riskimittarilla, jonka käyttöön yhdistetään kliininen arvio. Painehaavariskin arviointi tulisi tehdä potilaan saavuttua terveydenhuollon asiakkaaksi ja sen jälkeen joka 48 tunti tai kun potilaan tila muuttuu oleellisesti. (2,3,5,15-17) Erityisen tärkeää on myös ravitsemuksesta huolehtiminen ja aliravitsemuksen tunnistaminen sekä ehkäisy ja hoito painehaavariskissä olevilla potilailla (4).

Painehaavan syntyminen on haittatapahtuma, josta tulee tehdä haittatapahtumailmoitus (HaiPro). Vuosina 2007–2014 on Suomessa tehty 30–50 potilasvahinkoilmoitusta vuosittain Potilasvakuutuskeskukselle koskien painehaavoja (Taulukko 1).  Ilmoituksista keskimäärin joka neljäs on johtanut korvauksiin. (19)

Lähteet:

1. Reddy M., Gill S.S. & Rochon P.A. 2006. Preventing pressure ulcers: A systematic review. JAMA 2006; 296: 974-984.

2. Stechmiller J.K., Cowan L., Whitney J.D., Phillips L., Aslam R., Barbul A., Gottrup F., Gould L., Robson M.C., Rodeheaver G., Thomas D. & Stotts N. 2008. Guidelines for the prevention of pressure ulcers. Wound Rep Reg 2008; 16: 151–168.

3. National Pressure Ulcer Advisory Panel (NPUAP) and European Pressure Ulcer Advisory Panel (EPUAP). 2009. Pressure ulcer. Prevention & treatment: Clinical practice guideline. Washinton DC: National Pressure Ulcer Advisory Panel.

4. Banks M, Bauer J, Graves N, Ash S. Malnutrition and pressure ulcer risk in adults in Australian health care facilities. Nutrition, Volume 26, Issue 9, September 2010, Pages 896–901

5. Soppi E. 2010. Painehaava – esiintyminen, patofysiologia ja ehkäisy. Duodecim 2010;126(3):261-8

6. Ahtiala M. 2011. Jackson/Cubbin – painehaavariskin arviointimittarin käyttö. Tehohoito 2011; 2, 144-146.

7. Soppi E. & Ahtiala M. 2012. Painehaavat, ehkäisy ja hoito. Sairaanhoitaja 2012:85 (6-7):62-64.

8. Juutilainen V. & Hietanen H. (toim.) 2012. Haavanhoidon periaatteet. Sanoma Pro Oy. Hel-sinki.

9. Tuffaha HW, Roberts S, Chaboyer W, Gordon LG, Scuffham PA. Cost-Effectiveness and Value of Information Analysis of Nutritional Support for Preventing Pressure Ulcers in High-risk Patients: Implement Now, Research Later. Appl Health Econ Health Policy. 2015 Apr;13(2):167-79. doi: 10.1007/s40258-015-0152-y.

10. Soppi E., Iivanainen A. & Korhonen P. 2012. Concordance of Shape Risk Scale, a new pressure ulcer risk tool, with the Braden scale. Int Wound J 2012, DOI: 10.1111/iwj.12015.

11. VanGilder C., Gordon D., MacFarlane G.D. & Meyer S. 2008. Results of nine international pressure ulcer prevalence surveys: 1989 to 2005. Ostomy Wound Manage 2008; 54: 40-54.

12. Soppi E. 2006. Painehaavojen ennaltaehkäisy on taloudellisin hoitovaihtoehto. Haava 2006; 9: 36-37.

13. Vanderwee K., Clark M., Dealey C., Gunningberg L. & Defloor T. 2007. Pressure ulcer prevalence in Europe: a pilot study. Journal of Evaluation in Clinical Practice 2007; 13: 227-235.

14. Posnett J., Gottrup F., Lundgren H. & Saal G. 2009. The resource impact of wounds on health-care providers in Europe. J Wound Care 2009; 18: 154-61.

15. Takala J., Varmavuo S. & Soppi E. 1996. Prevention of pressure sores in acute respiratory failure: a randomized, controlled trial. Clin Intensive Care 1996; 7: 228-235.

16. Soppi E. 2013. Painehaavan ehkäisy ja hoito. Lääkärin käsikirja. Duodecim 2011, päivitetty 2013. http://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/koti?p_haku=painehaava

17. Donaldson N. 2013. Eliminating hospital-acquired pressure ulcers: If not now, then When? EPUAP. Sixteenth Annual European Pressure Ulcer Advisory Panel Meeting 28th -30th Au-gust, 2013 Austria Center, Vienna.  

18. Bergstrom N., Braden B.J., Laguzza A. & Holman V. 1987. The Braden scale for predicting pres-sure sore risk. Nursing Research 1987: 36: 205–210.

19. Potilasvakuutuskeskus http://www.pvk.fi/ (tiedot erillisen pyynnön perusteella)

20. Takala J., Soini H., Soppi E., Kataja M. & Olkkonen K. 1994. Voidaanko painehaavauman riskitekijöitä vähentää erikoispatjalla? Duodecim 1994; 110: 407-414.

 

 

 





Sivua viimeksi päivitetty 22.6.2017

Ajankohtaista

Syksyn CSR-koulutus järjestetään Kuopiossa
Näyttövinkki 2017/7 Syövän hoitoon liittyvä uupumus
Kevään 2017 Hotus-uutiskirje

Uutisarkisto »