Hotus toteutti yhteistyössä Muistiliiton kanssa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) rahoittaman Muistava-hankkeen (2018–2020), jonka tavoitteena oli edistää muistisairaan hyvän ja turvallisen hoidon toteutumista laatimalla muistisairaan asuinmuodon valintaa ja siihen liittyvien kysymysten puheeksi ottamista tukeva työkalu. Hankkeessa luotiin myös toimintamalli työkalun valtakunnalliseen käyttöönottoon.

Lue lisää Muistava-hankkeesta täältä

Muistava-työkalut ja siihen liittyvät materiaalit löydät osoitteesta www.muistava.fi

• SotePeda 24/7 -hanke oli Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke (2018-2020). Hankkeen koordinaattorina toimi Laurea-ammattikorkeakoulu. Hankkeeseen osallistui 24 suomalaista korkeakoulua sekä laaja sote-alan yhteistyöverkosto.
• Hankkeen tavoitteena oli:
  • vahvistaa eri alojen opettajien, opiskelijoiden ja ammattilaisten osaamista soten digitaalisten palvelujen ja rakenteiden käyttämisessä, johtamisessa ja kehittämisessä
  • luoda eettinen toimintamalli soten digimaailmaan
  • määritellä digi-sote -osaaminen
  • luoda joustava, digitaalinen livinglab-oppimisympäristö
  • kehittää pedagogisia ratkaisuja ja malleja monialaisen digi-sote -osaamisen vahvistamiseksi
• Hotus oli mukana hankkeen ohjausryhmässä ja tarjosi hankkeelle asiantuntijatukea
• Lue lisää hankkeesta: http://sotepeda247.fi/

TerOpe-hanke oli Opetus- ja kulttuuriministeriön kärkihanke, jossa uudistettiin valtakunnallisesti terveystieteiden opettajankoulutusta ja kehitettiin sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan (soteku) opettajille täydennyskoulutusmallia tulevaisuuden osaamisvaatimuksiin perustuen. Hankkeessa pilotoitiin yhteinen digiosaamisen opintokokonaisuus opettajien perus- ja täydennyskoulutukseen.

Valtakunnallisessa hankkeessa olivat mukana Oulun yliopisto, Turun yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Tampereen yliopisto, Åbo Akademi, Jyväskylän yliopisto, ja Tampereen ammattikorkeakoulu. Hotus tarjosi hankkeelle asiantuntijatukea.

Lisätietoja hankkeesta: https://shareducationnetwork.com/

Kolmivaiheisen osatutkimuksen tarkoituksena oli selvittää painehaavojen ehkäisemisen ja hoidon käytäntöjä sekä kehittää näyttöön perustuva yhtenäinen painehaavojen ehkäisemisen interventio iäkkäiden pitkäaikaispotilaiden hoitoon sekä arvioida kehitetyn intervention vaikuttavuutta. Lisäksi tarkoituksena oli kuvata näyttöön perustuvien yhtenäisten käytäntöjen kehittämisen mallin (YHKÄ- malli) eri vaiheiden toteutuminen.

Tutkimuksen vastuullisena johtajana toimi professori Elina Haavisto, TY, hoitotieteen laitos; Satakunnan sairaanhoitopiiri

Lue lisää Painehaavojen ehkäiseminen hankkeesta

Filhan koordinoiman hankkeen tavoitteena on iäkkään hengityssairaan omahoidon onnistuminen pitkäaikaisen sairauden vaikeuttaessa elämää. Hankkeen yhteistyötahoina ovat Allergia- ja astmaliitto, Apteekkariliitto, Hengitysliitto ja Hoitotyön tutkimussäätiö. Hanketta rahoittaa Stea (entinen Raha-automaattiyhdistys). Yhteistyössä iäkkään hengityssairaan kanssa kehitetään ja muotoillaan sosiaali- ja terveyspalvelut ja palvelukokemukset heidän tarpeitaan vastaaviksi. Hankkeen tueksi Hoitotyön tutkimussäätiö käynnisti omalla rahoituksella hoitosuosituksen laatimisen keuhkoahtaumatautia sairastavan omahoidon ohjauksen sisällöstä.

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen -hankkeen tarkoituksena on tukea sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämistä niin, että väestöllä on tasavertaiset mahdollisuudet saada yhtä hyvää hoitoa asuin- tai hoitopaikasta riippumatta. Tavoitteena on edistää hankkeeseen osallistuvissa organisaatioissa kehitettyjen näyttöön perustuvien yhtenäisten hoitokäytäntöjen levittämistä ja käyttöönottoa sosiaali- ja terveydenhuollossa ja näin parantaa potilaan saaman hoidon laatua ja turvallisuutta.

Terveydenhuollon vaikuttavuuden parantamiseksi ja potilashoidon tasalaatuisuuden takaamiseksi hoidossa käytettävät toimintatavat ja menetelmät tulisi perustua parhaaseen ajantasaiseen tietoon. Käytäntöjen yhtenäistämiseksi on Hoitotyön Tutkimussäätiössä (HOTUS) kehitetty toimintamalli, jonka pilotointi käynnistyi Vetovoimainen ja turvallinen sairaala -hankkeen tuella KYS:ssä syksyllä 2010. Mallin avulla otetaan käyttöön potilaiden kaatumistapaturmien ehkäisyyn liittyvä suositus.

Terveydenhuollon vaikuttavuuden kannalta pidetään tärkeänä, että käytettävät toimintatavat ja menetelmät perustuvat parhaaseen ajantasaiseen tietoon. Hoitokäytännöt terveydenhuollossa kuitenkin vaihtelevat paljon eivätkä käytetyt hoitomenetelmät aina vastaa niitä käytäntöjä, jotka tutkimusten mukaan olisivat parhaita.

Käytäntöjen yhtenäistämisellä tarkoitetaan siis sitä, että hoito perustuu yhtenäiseen, luotettavaan ja arvioituun tutkimustietoon riippumatta työyksiköstä. Tätä varten tarvitaan tiivistettyä tutkimusnäyttöä, jolloin tutkimustieto on haettu, arvioitu ja koottu järjestelmällisesti ja luotettavasti. Käytäntöjen yhtenäistämisessä keskeinen rooli on näyttöön perustuvilla hoitosuosituksilla.

Käytäntöjen yhtenäistämisen tavoitteena oli, että toiminta- ja työyksiköissä luodaan eri potilasryhmien hoitoon parhaaseen mahdolliseen näyttöön perustuva toimintatapa. Kun saman potilasryhmän hoito eri toimintayksiköissä perustuu parhaaseen mahdolliseen näyttöön (esim. hoitotyön suositukseen), potilas saa yhtä hyvää hoitoa hoitopaikasta riippumatta.

Pilotointihanke toteutettiin kolmella eri osastolla KYS:ssä: syöpätautien (2651), sisätautien (2106) ja vanhuspsykiatrian (2705) osastoilla. Kyseiset osastot valikoituivat pilottiyksiköiksi HaiPro -järjestelmään tehtyjen ilmoitusten perusteella. Yksiköt olivat aktiivisia kaatumistapahtumien ilmoittajia, ja sitä kautta myös halukkaita kehittämään kaatumistapaturmien ehkäisyä.

Tulokset

Vetovoimainen ja turvallinen sairaala (VeTeVT) – hankkeen osio 5. Yhtenäisten näyttöön perustuvien käytäntöjen kehittäminen Loppuraporttitaulukko (sisältää linkit loppuraportteihin, postereihin ja mittareihin) Lisätietoja: http://www.vete.fi/vetevt.html

Hankkeeseen liittyvät julkaisut

Tervo-Heikkinen T, Korhonen T, Holopainen A, Miettinen M. Kaatumisten ehkäisyn toimintamalli. Pro terveys 2011:(3), 20–22.