Hankkeet

Hotuksen tutkimus- ja kehittämishankkeet liittyvät pääasiassa näyttöön perustuvaan toimintaan, sen edistämiseen sekä näyttöön perustuvan toiminnan arviointiin. Hotus osallistuu myös aktiivisesti yhteistyökumppaneidensa hankkeisiin.

Käynnissä olevat hankkeet

Muistisairautta sairastaville järjestettävän päivätoiminnan tila Suomessa -hanke (2022-2023)

Muistiliitto on käynnistänyt hankkeen, jonka tarkoituksena on tuottaa tilannekuva Suomessa järjestettävästä muistisairautta sairastaville tarkoitetusta päivätoiminnasta. Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus) toteuttaa selvityksen yhdessä Muistiliiton kanssa. Hankkeessa selvitetään päivätoiminnan tuottamisen tapoja, laajuutta, sisältöä sekä kehittämistarpeita. Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa muistisairautta sairastaville tarjottavan päivätoiminnan kehittämisen tueksi. Hanketta rahoittaa Muistiliitto.

Tutkimus- ja ohjausryhmä
Arja Holopainen, tutkimusjohtaja, Hotus
Lotta Hamari, tutkija, Hotus
Heidi Parisod, tutkija, Hotus
Hannele Siltanen, tutkija, Hotus
Kaisa Marin, tutkija, Hotus
Minna Teiska, Muistiliitto
Katariina Suomu, Muistiliitto

Näyttöön perustuvan hoitotyön tilan arviointi

Hotus seuraa kansallisella kyselytutkimuksella Terveydenhuoltolakiin (1326/2010) kirjatun terveydenhuollon näyttöön perustuvan toiminnan velvoitteen toteutumista hoitotyön osalta. Hoitotyöntekijöille suunnattu kysely toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2017 ja seurantakysely toteutetaan 2-3 vuoden välein. Vuonna 2018 Hotuksen ja Sairaanhoitajaliiton julkaisema kyselyn raportti on saatavissa täältä.

Hotus on jatkanut kyselyssä käytettävän mittarin kehitystyötä yhteistyössä Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen kanssa. Järjestyksessään toinen hoitotyöntekijöille suunnattu kyselytutkimus toteutettiin syksyllä 2021.  Kyselyllä kerätyn tiedon avulla tavoitteena on tunnistaa mahdollisia kehittämistarpeita näyttöön perustuvassa hoitotyössä ja sitä tukevissa rakenteissa. Vuonna 2021 toteutetun kyselyn tuloksista tullaan raportoimaan vuoden 2022 aikana.

Tasalaatuista hoitotyötä näyttöön perustuen (2022)

Vuonna 2022 Sairaanhoitajien koulutussäätiö rahoittaa Hotuksen tutkimushanketta Tasalaatuista hoitotyötä näyttöön perustuen. Hankkeessa tarkastellaan näyttöön perustuvan hoitotyön tilaa ja sen eroja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Tavoitteena on tuottaa tietoa suomalaisen terveydenhuollon tasalaatuisen toiminnan edistämiseksi. Lisätietoja: heidi.parisod(a)hotus.fi

 

Hoitotyön sähköinen päätöksentuki (2020-)

Hotuksen Hoitotyön sähköinen päätöksentuki -hankkeen tarkoituksena on tarkastella potilastietojärjestelmiin integroidun sähköisen päätöksentuen käyttöä hoitotyössä ja sen mahdollisuuksia näyttöön perustuvan hoitotyön tukirakenteena perusterveydenhuollossa. Tarkoituksena on myös jatkokehittää sähköistä päätöksentukea hoitotyön tarpeita vastaavaan suuntaan yhdessä hoitotyöntekijöiden kanssa sekä integroida Hotuksen hoitosuosituksia osaksi järjestelmää aloittaen Keuhkoahtaumatautia sairastavan omahoidon ohjauksen sisällöt -hoitosuosituskokonaisuudesta.

Lue lisää Hoitotyön sähköinen päätöksentuki -hankkeesta

Yhteistyö Sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston kanssa järjestelmällisten katsausten laadinnassa

Hotus sijoittui vuonna 2020 Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) järjestämässä järjestelmällisten katsausten laadinnan hankkimista koskevassa puitesopimuskilpailutuksessa korkealle saaden mahdollisuuden tiivistää yhteistyötä STM:n ja Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston (PALKO) kanssa. Hotus on yksi puitesopimuksen piirissä olevista tahoista, jotka toteuttavat STM:n toimeksiannosta järjestelmällisiä katsauksia eri aihealueista PALKO:n suositusvalmistelun tueksi. Järjestelmälliset katsauksen laaditaan yhteistyössä eri aihealueiden asiantuntijoiden kanssa. Puitesopimuskausi on kaksivuotinen, jonka lisäksi STM on käyttänyt yhden optiovuoden sopimuksen jatkamiseksi Hotuksen kanssa.

Lisätietoja PALKO:n sivuilta

 

Yhteistyökumppaneiden hankkeet, joissa Hotus on mukana

Tietoon pohjautuva jaettu päätöksenteko terveydenhuollossa (PROSHADE) 2021-

Hotus on mukana yhtenä asiantuntijatahona Suomen Akatemian rahoittaman PROSHADE-hankkeen vuorovaikutusverkostossa. Hankkeen tavoite on edistää kustannusvaikuttavaa, laadukasta ja jaettuun päätöksentekoon perustuvaa terveydenhuoltoa. Hankkeen toteuttavat Itä-Suomen yliopisto, Tampereen yliopisto, Oulun yliopisto ja Duodecim.

Lue lisää hankkeen sivuilta

Kustannusvaikuttavuus osaksi kansallisia suosituksia (2022-2025)

FInCCHTA:n toteuttaman hankkeen tavoitteena on lisätä kustannusvaikuttavuustiedon määrää ja tehdä tiedosta pysyvä osa terveydenhuollon kansallisia suosituksia. Lisäksi tarkoituksena on luoda yhtenäinen malli kustannusvaikuttavuustiedon integroimisesta suosituksiin sekä selvittää kansallisten laaturekistereiden hyödyntäminen suosituksien kustannus- ja/tai kustannusvaikuttavuustiedon arvioinnissa.

Hankkeessa myös selkeytetään sosiaalihuollon osalta suosituksissa käytettävää termistöä ja selvittää sosiaalihuollon edellytykset näyttöön perustuviin suosituksiin. Tämän pohjalta suunnitellaan ja toteutetaan kehittämismallit ja -pilotit, esim. muutaman yhteiskehitetyn sosiaalihuollon suosituksen käyttöönottoa, joissa olisi huomioituna kustannus- ja/tai kustannusvaikuttavuustieto.

Hotus on mukana hankkeessa yhteistyötahona ja pilotoi kustannusvaikuttavuustiedon integroimista hoitosuosituksiin.

Lue lisää hankkeesta Innokylän sivuilta.

Terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit

Hotus on mukana yhtenä asiantuntijaorganisaationa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Laaturekisterit 2021-2022 -projektin neuvottelukunnassa, jonka tehtävänä on mm. tukea asiantuntemuksellaan laaturekisteritoimintaa, sen kehittämistä ja arvioida laaturekisterien suunnitelmia.

Laaturekisterit 2021-2022 -projektin tavoitteena on valmistautua THL:n lakisääteisen laaturekisteritoiminnan käynnistämiseen.

Laaturekisterit ovat potilaiden saamista hoidoista ja saavutetuista hoitotuloksista muodostettuja tietokokoelmia. Laaturekistereiden avulla tarkoitus on voida seurata, vertailla ja arvioida järjestelmällisesti ja luotettavasti terveydenhuollon laatua. Lue lisää THL:n sivuilta.

 

Päättyneet hankkeet

Näyttöön perustuva työterveyshuolto -kyselytutkimus 2021-2022

Oulun ammattikorkeakoulun toteuttamassa kyselytutkimuksessa selvitettiin työterveyshoitajien ja työterveyslääkäreiden osaamista ja asenteita näyttöön perustuvan toiminnan osalta sekä toiminnan organisoitumista suomalaisissa työterveyshuolloissa. Aineisto kerättiin työterveyshoitajilta ja työterveyslääkäreiltä yhteistyössä ammattiliittojen ja työterveyshuollon palveluntuottajien kanssa vuosina 2020-2021. Kerätyn aineiston perusteella ja aikaisempia malleja hyödyntäen rakennettiin myös käytännöllinen malli näyttöön perustuvan toiminnan organisoimiseksi työterveyshuoltoihin.

Näyttöön perustuva työterveyshuolto -kyselytutkimus toteutettiin yhteistyössä Hoitotyön tutkimussäätiön, Suomen Työterveyslääkäriyhdistyksen, Suomen Työterveyshoitajaliiton ja Oulun ammattikorkeakoulun kanssa. Tutkimushanketta rahoitti Työsuojelurahasto ja koordinoi Oulun ammattikorkeakoulu.

Hankkeesta Oamkin verkkosivuilla

Hankkeesta Työsuojelurahaston verkkosivuilla

Muistava-hanke 2018-2020

Hotus toteutti yhteistyössä Muistiliiton kanssa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) rahoittaman Muistava-hankkeen (2018–2020), jonka tavoitteena oli edistää muistisairaan hyvän ja turvallisen hoidon toteutumista laatimalla muistisairaan asuinmuodon valintaa ja siihen liittyvien kysymysten puheeksi ottamista tukeva työkalu. Hankkeessa luotiin myös toimintamalli työkalun valtakunnalliseen käyttöönottoon.

Lue lisää Muistava-hankkeesta täältä

Muistava-työkalut ja siihen liittyvät materiaalit löydät osoitteesta www.muistava.fi

Sotepeda 24/7 2018-2020

  • SotePeda 24/7 -hanke oli Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke (2018-2020). Hankkeen koordinaattorina toimi Laurea-ammattikorkeakoulu. Hankkeeseen osallistui 24 suomalaista korkeakoulua sekä laaja sote-alan yhteistyöverkosto.
  • Hankkeen tavoitteena oli:
    • vahvistaa eri alojen opettajien, opiskelijoiden ja ammattilaisten osaamista soten digitaalisten palvelujen ja rakenteiden käyttämisessä, johtamisessa ja kehittämisessä
    • luoda eettinen toimintamalli soten digimaailmaan
    • määritellä digi-sote -osaaminen
    • luoda joustava, digitaalinen livinglab-oppimisympäristö
    • kehittää pedagogisia ratkaisuja ja malleja monialaisen digi-sote -osaamisen vahvistamiseksi
  • Hotus oli mukana hankkeen ohjausryhmässä ja tarjosi hankkeelle asiantuntijatukea
  • Lue lisää hankkeesta: http://sotepeda247.fi/

TerOpe 2017-2019

TerOpe-hanke oli Opetus- ja kulttuuriministeriön kärkihanke, jossa uudistettiin valtakunnallisesti terveystieteiden opettajankoulutusta ja kehitettiin sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan (soteku) opettajille täydennyskoulutusmallia tulevaisuuden osaamisvaatimuksiin perustuen. Hankkeessa pilotoitiin yhteinen digiosaamisen opintokokonaisuus opettajien perus- ja täydennyskoulutukseen.

Valtakunnallisessa hankkeessa olivat mukana Oulun yliopisto, Turun yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Tampereen yliopisto, Åbo Akademi, Jyväskylän yliopisto, ja Tampereen ammattikorkeakoulu. Hotus tarjosi hankkeelle asiantuntijatukea.

Lisätietoja hankkeesta: https://shareducationnetwork.com/

Painehaavojen ehkäiseminen iäkkäillä pitkäaikaispotilailla 2015-2018

Kolmivaiheisen osatutkimuksen tarkoituksena oli selvittää painehaavojen ehkäisemisen ja hoidon käytäntöjä sekä kehittää näyttöön perustuva yhtenäinen painehaavojen ehkäisemisen interventio iäkkäiden pitkäaikaispotilaiden hoitoon sekä arvioida kehitetyn intervention vaikuttavuutta. Lisäksi tarkoituksena oli kuvata näyttöön perustuvien yhtenäisten käytäntöjen kehittämisen mallin (YHKÄ- malli) eri vaiheiden toteutuminen.

Tutkimuksen vastuullisena johtajana toimi professori Elina Haavisto, TY, hoitotieteen laitos; Satakunnan sairaanhoitopiiri

Lue lisää Painehaavojen ehkäiseminen hankkeesta

Toimivat palkeet - ikääntyvän hengityssairaan arki 2014-2017

Filhan koordinoiman hankkeen tavoitteena on iäkkään hengityssairaan omahoidon onnistuminen pitkäaikaisen sairauden vaikeuttaessa elämää. Hankkeen yhteistyötahoina ovat Allergia- ja astmaliitto, Apteekkariliitto, Hengitysliitto ja Hoitotyön tutkimussäätiö. Hanketta rahoittaa Stea (entinen Raha-automaattiyhdistys). Yhteistyössä iäkkään hengityssairaan kanssa kehitetään ja muotoillaan sosiaali- ja terveyspalvelut ja palvelukokemukset heidän tarpeitaan vastaaviksi. Hankkeen tueksi Hoitotyön tutkimussäätiö käynnisti omalla rahoituksella hoitosuosituksen laatimisen keuhkoahtaumatautia sairastavan omahoidon ohjauksen sisällöstä.

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen -hanke 2013-2015

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen -hankkeen tarkoituksena on tukea sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämistä niin, että väestöllä on tasavertaiset mahdollisuudet saada yhtä hyvää hoitoa asuin- tai hoitopaikasta riippumatta. Tavoitteena on edistää hankkeeseen osallistuvissa organisaatioissa kehitettyjen näyttöön perustuvien yhtenäisten hoitokäytäntöjen levittämistä ja käyttöönottoa sosiaali- ja terveydenhuollossa ja näin parantaa potilaan saaman hoidon laatua ja turvallisuutta.

Näyttöön perustuvien yhtenäisten käytäntöjen kehittäminen - toimintamallin ja hoitosuositusten käyttöönoton pilotointi, 2010–2011

Terveydenhuollon vaikuttavuuden parantamiseksi ja potilashoidon tasalaatuisuuden takaamiseksi hoidossa käytettävät toimintatavat ja menetelmät tulisi perustua parhaaseen ajantasaiseen tietoon. Käytäntöjen yhtenäistämiseksi on Hoitotyön Tutkimussäätiössä (HOTUS) kehitetty toimintamalli, jonka pilotointi käynnistyi Vetovoimainen ja turvallinen sairaala -hankkeen tuella KYS:ssä syksyllä 2010. Mallin avulla otetaan käyttöön potilaiden kaatumistapaturmien ehkäisyyn liittyvä suositus.

Terveydenhuollon vaikuttavuuden kannalta pidetään tärkeänä, että käytettävät toimintatavat ja menetelmät perustuvat parhaaseen ajantasaiseen tietoon. Hoitokäytännöt terveydenhuollossa kuitenkin vaihtelevat paljon eivätkä käytetyt hoitomenetelmät aina vastaa niitä käytäntöjä, jotka tutkimusten mukaan olisivat parhaita.

Käytäntöjen yhtenäistämisellä tarkoitetaan siis sitä, että hoito perustuu yhtenäiseen, luotettavaan ja arvioituun tutkimustietoon riippumatta työyksiköstä. Tätä varten tarvitaan tiivistettyä tutkimusnäyttöä, jolloin tutkimustieto on haettu, arvioitu ja koottu järjestelmällisesti ja luotettavasti. Käytäntöjen yhtenäistämisessä keskeinen rooli on näyttöön perustuvilla hoitosuosituksilla.

Käytäntöjen yhtenäistämisen tavoitteena oli, että toiminta- ja työyksiköissä luodaan eri potilasryhmien hoitoon parhaaseen mahdolliseen näyttöön perustuva toimintatapa. Kun saman potilasryhmän hoito eri toimintayksiköissä perustuu parhaaseen mahdolliseen näyttöön (esim. hoitotyön suositukseen), potilas saa yhtä hyvää hoitoa hoitopaikasta riippumatta.

Pilotointihanke toteutettiin kolmella eri osastolla KYS:ssä: syöpätautien (2651), sisätautien (2106) ja vanhuspsykiatrian (2705) osastoilla. Kyseiset osastot valikoituivat pilottiyksiköiksi HaiPro -järjestelmään tehtyjen ilmoitusten perusteella. Yksiköt olivat aktiivisia kaatumistapahtumien ilmoittajia, ja sitä kautta myös halukkaita kehittämään kaatumistapaturmien ehkäisyä.

Tulokset

Vetovoimainen ja turvallinen sairaala (VeTeVT) – hankkeen osio 5. Yhtenäisten näyttöön perustuvien käytäntöjen kehittäminen Loppuraporttitaulukko (sisältää linkit loppuraportteihin, postereihin ja mittareihin) Lisätietoja: http://www.vete.fi/vetevt.html

Hankkeeseen liittyvät julkaisut

Tervo-Heikkinen T, Korhonen T, Holopainen A, Miettinen M. Kaatumisten ehkäisyn toimintamalli. Pro terveys 2011:(3), 20–22.