Hotuksen tutkimusjohtaja, säätiön johtaja Arja Holopainen kantaa huolta luotettavan tutkimusnäytön tunnistamisesta

Holopainen pitää hyvänä sitä, että myös julkisessa keskustelussa on tunnistettu tutkitun tiedon tarve sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämisessä. Tavoitteena on muun muassa edistää palvelujen vaikuttavuutta sekä karsia tehottomia palveluita tai vanhentuneita käytäntöjä, joilla ei ole merkitystä palvelujen käyttäjille.

Tutkittua tietoa on hyvin saatavilla, joskin yksittäisten tutkimusten toteutukseen liittyvien ongelmien takia, niiden tulokset eivät automaattisesti ole luotettavia. Kun sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, potilaiden hoitoa ja terveyden edistämisen menetelmiä ja käytäntöjä kehitetään, tulee huomiota kiinnittää myös tutkimusnäytön luotettavuuteen ja sen vahvuuteen.  Vahvinta näyttöä edustavat järjestelmälliset katsaukset, joihin hyväksytään mukaan menetelmällisesti hyvälaatuiset tutkimukset. Myös luotettavaksi arvioituun tutkimusnäyttöön perustuvat hoitosuositukset antavat perustan kehittämiselle. Jos aiheesta ei ole saatavilla järjestelmällisiä katsauksia tai hoitosuosituksia, ovat luotettavasti toteutetut yksittäiset tutkimukset ja asiantuntijoiden konsensukseen perustuvat kannanotot näyttöä, jota voidaan hyödyntää käytäntöjen kehittämisessä.

Arja Holopainen haluaa korostaa sitä, että tutkimustiedon hyödyntämistä ja näyttöön perustuvaa toimintaa sosiaali- ja terveydenhuollossa edistää se, että kansallisesti meillä on tahoja, jotka kokoavat luotettavaksi arvioitua tutkimustietoa poliittisten päätöksentekijöiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön. Hoitotyössä tällainen taho on Hoitotyön tutkimussäätiön (Hotus). Sosiaali- ja terveydenhuollossa hoitotyöntekijöiden osuus on reilusti yli puolet kaikista alan ammattilaisista, joten toiminnallaan Hotus tukee heitä potilasturvallisten ja laadukkaiden käytäntöjen kehittämisessä.