Hotuksen tutkimusjohtajan Arja Holopaisen avauspuheenvuoro: IV Terveysalan kansallinen näyttöön perustuvan toiminnan symposium 14.2.2019 (13.02.2019 – 13:47)

Hotuksen tutkimusjohtajan Arja Holopaisen avauspuheenvuoro: IV Terveysalan kansallinen näyttöön perustuvan toiminnan symposium 14.2.2019

Hyvät kutsuvieraat, symposiumin luennoitsijat ja osanottajat

Tervetuloa tähän nyt jo neljännen kerran pidettävään kansalliseen, näyttöön perustuvan toiminnan symposiumiin. Ensimmäisen kerran symposium pidettiin helmikuussa 2013 ja siitä lähtien olemme kokoontuneet joka toinen vuosi sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä hoidon laadun kehittämisen näkökulmasta tärkeän aiheen ympärille. Tällä kertaa symposiumin teemana on näyttöön perustuvan toiminnan vakiinnuttamisen tukipilarit. Symposium on nyt ensimmäisen kerran kaksipäiväinen ja uutta on myös se, että viime kerralla käynnistimme kilpailun näyttöön perustuvista hyvistä käytännöistä, joita on kehitetty eri puolilla Suomea. Niistä kuitenkin enemmän huomenna.

Tuttuun tapaan ohjelmasta vastaa Hoitotyön tutkimussäätiö yhdessä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanssa.  Yhteistyökumppanina käytännön järjestelyissä on Sairaanhoitajaliiton koulutus- ja kustannusyhtiö Fioca. Me järjestäjät toivomme, että päivien esitykset herättävät keskustelua ja synnyttävät uusia ideoita näyttöön perustuvien käytäntöjen kehittämiseksi. Tilaisuus toivottavasti palvelee myös paikallaolijoiden verkostoitumista. Kannustamme hyvien yhtenäisten käytäntöjen levittämiseen niin oman organisaation sisällä kuin laajemminkin. Asiakkaan ja potilaan kannalta on tärkeää, että hänen terveytensä edistämiseen liittyvät käytännöt ja hoitonsa on koko palvelu- ja hoitoketjun osalta laadukasta ja käytännöt eivät perusteettomasti vaihtele.

Näyttöön perustuva toiminta on kaikkien ammattilaisten vastuulla, joskin eri tehtävissä toimivien vastuut painottuvat eri tavoin. Tutkimustiedon tuottaminen ja sen tiivistäminen esimerkiksi järjestelmällisiin katsauksiin on tutkijoiden ominta aluetta, sillä ne vaativat tutkimusmenetelmiin liittyvää osaamista.
Näytön ja näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen on puolestaan erityisesti alan kouluttajien, johtajien ja asiantuntijatehtävissä toimivien tehtävänä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluorganisaatioissa johtajat voivat varmistaa tukirakenteet näytön levittämiselle.
Näyttöön perustuvien yhtenäisten käytäntöjen kehittämiseen osallistuvat sekä asiantuntijatehtävissä että kliinisessä hoitotyössä toimivat työntekijät. Näyttöön perustuvasta toiminnasta voimmekin puhua vasta, kun näyttö on mukana potilaan hoitoa koskevassa päätöksenteossa. Toiminnan jatkuva seuranta ja arviointi kuuluvat myös prosessiin, sillä esimerkiksi teknologian kehittyminen ja uusi tutkimusnäyttö asettavat paineita toiminnan kehittämiselle myös hoitotyössä. Tässä yhteydessä käytän nyt pienen mainospuheen – Hoitotyön tutkimussäätiö on julkaissut alkuvuodesta YouTube –videon, jossa on kuvattu edellä mainitut näyttöön perustuvan terveydenhuollon vaiheet esimerkin avulla. Puolueeton kannanottoni on, että se kannattaa katsoa.

Viime aikoina olemme saaneet mediasta lukea surullisia esimerkkejä muun muassa vanhusten hoidon laiminlyönneistä. Taustalla on useita eri syitä, mutta yhtenä syynä on varmasti se, ettei huomiota ole kiinnitetty hoidon laatuun – on ikään kuin unohdettu, mitä varten vanhusten hoidon palvelut ovat olemassa. Kansalaisia on suututtanut ennen kaikkea vanhusten suoranainen kaltoinkohtelu, mutta suuttumusta on koettu myös hoitajien puolesta, joille ei ole annettu mahdollisuutta toteuttaa hyvää hoitoa liian pienten henkilöstöresurssien vuoksi.

Hoitotyön tutkimussäätiö laati vuonna 2015 Muistiliiton toimeksiannosta järjestelmällisen katsauksen tekijöistä, joilla on merkitystä muistisairaan ihmisen elämänlaatuun. Ei liene yllätys, että tutkimusnäyttö osoitti muun muassa hoitoympäristöllä olevan merkitystä heidän elämänlaatuunsa. Valitettavasti tutkimusnäytön hyödyntäminen tämän asiakasryhmän palvelujen kehittämisessä on jäänyt toteutumatta.

Tässä yhteydessä on kuitenkin hyvä muistaa, että meillä on myös hyviä esimerkkejä hoidon ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämisestä – myös vanhusten hoidossa. Hyvistä käytännöistä kuulette huomenna, kun julkaisemme aikaisemmin mainitsemani kilpailun tulokset.

Arvoisat kuulijat, totesin kaksi vuotta sitten avauspuheenvuorossani, että näyttöön perustuvan toiminnan kehittämisessä tarvitaan tutkijoita, kouluttajia, johtajia, asiantuntijatehtävissä toimivia ja jokaista käytännön potilastyössä toimivaa, sillä jokaisella heistä on oma tärkeä roolinsa tässä yhteistyössä. Lisäsin tuolloin lopuksi, että myös poliittiset päätöksentekijät omilla viisailla päätöksillään voivat tukea mahdollisuuksia edistää laadukasta ja kustannustehokasta sosiaali- ja terveydenhuoltoa kaikkien kansalaisten parhaaksi.
Tämän viestin haluan lopuksi jättää tälläkin kertaa meille kaikille – sekä kunnallisen ja valtakunnallisen tason poliittisille päätöksentekijöille.

Ajatuksia ja keskustelua herättävää symposiumia teille kaikille!