Näytönasteen määrittäminen

Hoitosuosituksen suosituslauseet rakentuvat kahdesta osasta. Suosituslauseen alkuosa antaa hoitosuositusta käyttävälle terveydenhuollon ammattihenkilölle toimintaohjeen ja näytönastekatsaukseen perustuvan loppuosan väittämä kertoo sen, kuinka vahvaa (A-D) tutkimusnäyttöä suosituslauseen perusteluksi on löydetty (taulukko 8).

Näytönastetta määrittäessäsi tarkastele tutkimustuloksia esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla:

  1. Näytön vahvuus
  • Mikä on alkuperäistutkimusten tutkimusasetelma?
    • meta-analyysi ja metasynteesi edustavat vahvinta näyttöä. HUOM: jos alkuperäistutkimusten laatu on ollut heikkoa, on se otettava huomioon näytönastetta asetettaessa. Vaikka järjestelmällinen katsaus olisi sinällään hyvin toteutettu, alkuperäistutkimusten heikko laatu alentaa näytönastetta.
    • vaikutus/vaikuttavuus: RCT vahvin tutkimusasetelma (Liite 6a: Näytön vahvuus vaikuttavuudelle)
    • merkitys/merkityksellisyys: laadullinen tutkimus vahvinta (Liite 6b: Näytön vahvuus merkitsevyydelle)
  1. Tutkimusten menetelmällinen laatu
  2. Tutkimustulosten yhteneväisyys tai epäyhtenäisyys
    • Näytön määrä; löytyykö järjestelmällistä katsausta, mikä on tutkimusten/tutkimuksen otoskoko jne.?
    • Ovatko tutkimustulokset yhdensuuntaisia vai keskenään ristiriitaisia?
    • Onko tutkimuksissa tullut esiin mahdollisia sivu- tai haittavaikutuksia?
  3. Sovellettavuus
    • Ovatko tutkimustulokset sovellettavissa suosituksen kohderyhmänä olevalle ryhmälle esim. muistisairaille?
    • Voidaanko tutkimustuloksia soveltaa vain tiettyyn osaan tutkimuskohteena olleista?
    • Ovatko tutkimustulokset sovellettavissa esim. suomalaiseen väestöön tai sosiaali- ja terveydenhuoltoon?

Kuinka muodostat suosituslauseen? Lue lisää

Palaa näytönastekatsausten laadintaan tästä

Palaa hoitosuositusten laadinnan pääsivulle tästä

Taulukko 8. Perusteet näytönasteen määritykselle (mukaillen Schünemann ym. 2013 ja Käypä hoito 2016 a-b).