Jokainen hoitosuosituksen suosituslause muodostetaan näytönastekatsauksen pohjalta. Suosituslause rakentuu kahdesta osasta: suosituslauseen alkuosa antaa hoitosuositusta käyttävälle terveydenhuollon ammattihenkilölle toimintaohjeen ja näytönastekatsaukseen perustuvan loppuosan väittämä kertoo sen, kuinka vahvaa (näytönaste A-D) tutkimusnäyttöä suosituslauseen perusteluksi on löydetty. Suosituslauseiden laadinnassa esiintyvät keskeiset käsitteet on kuvattu taulukossa 6.
Taulukko 6. Suosituslauseiden laadinnan keskeiset käsitteet
Kuinka laadin näytönastekatsauksen?
Tiedonhaun ja tutkimuskirjallisuuden laadunarvioinnin jälkeen valitut tutkimukset ja niiden tulokset taulukoidaan (ks.taulukkopohjat) ja laaditaan näytönastekatsaukset (NAK). Näytönastekatsauksella tarkoitetaan suosituslauseiden perusteluksi löytyneiden keskeisten tutkimustulosten tiivistelmää, joka laaditaan jokaiselle suosituslauseelle.
Kukin näytönastekatsaus on yleensä laajuudeltaan noin 1–2 A4-sivua. Näytönastekatsauksessa kuvataan yksittäisten alkuperäis-tutkimusten tai katsausten ne tutkimustulokset, jotka vastaavat suosituksen tutkimuskysymykseen, tutkimusmenetelmät, metodinen laatu, näytön vahvuus (ks. taulukko vaikuttavuudelle ja merkityksellisyydelle) ja arvio tutkimustulosten sovellettavuudesta. Jos suosituslauseen perusteluna käytetään asiantuntijalausuntoa, se kuvataan näytönastekatsauksessa soveltuvin osin. Näytönastekatsaukseen koottujen katsausten tai tutkimusten tulosten ja muiden tietojen perusteella määritellään laadittavan suosituslauseen näytönaste ja sanoitetaan suosituslause. Näytönastekatsaukset esitetään hoitosuosituksen liitetiedostoina.
Kukin näytönastekatsaus vastaa vain yhteen rajattuun kysymykseen tai aiheeseen. Tämä tarkoittaa sitä, että yhdessä näytönastekatsauksessa kuvataan vain yhden lopputulosmuuttujan tulos (määrällinen tutkimus) tai yhtä tutkittavaa ilmiötä koskeva tutkimustulos (laadullinen tutkimus). Yksi näytönastekatsaus voi kuitenkin sisältää useita tutkimuksia, jos niissä kaikissa vastataan samaan tutkimuskysymykseen. Yhdellä tutkimustuloksella voi kuitenkin perustella vain yhtä suosituslausetta eli samaa tutkimustulosta ei voi käyttää kuin yhdessä näytönastekatsauksessa.
Näytönastekatsaukseen voidaan ottaa mukaan vain tutkimusten laadunarvioinnin perusteella hyväksytyt tutkimukset. Näytönastekatsaus perustuu ensisijaisesti järjestelmällisiin katsauksiin, mutta niiden puuttuessa käytetään menetelmälliseltä laadultaan yleisesti ottaen vähintään kelvollisia yksittäisiä tutkimuksia. Jos järjestelmällisessä katsauksessa tai alkuperäistutkimuksessa on useita lopputulosmuuttujia (outcomes) tai eri ilmiöitä koskevia tuloksia, käytetään järjestelmällistä katsausta tai alkuperäistutkimusta useammassa näytönastekatsauksessa (Kuvio 4).
Kuvio 4. Näytönastekatsauksesta suosituslauseen laatimiseen
Näytönastekatsauksen rakenne
Kuvaa jokaisesta näytönastekatsaukseen mukaan otetusta järjestelmällisestä katsauksesta tai alkuperäistutkimuksesta (asiantuntijalausunto soveltuvin osin) seuraavat asiat (ks. liite: Näytönastekatsauksen rakenne):
- Keskeinen tulos, joka perustelee laadittavana olevaa suosituslausetta. Määrällisestä tut-kimuksesta kirjoitetaan auki varsinaiset tulokset sekä kaikki tarvittavat tilastolliset tunnusluvut (p-arvo, luottamusväli, OR jne.), joiden avulla voidaan perustella esimerkiksi tuloksen merkitsevyyttä.
- Katsauksen, tutkimuksen tai asiantuntijalausunnon menetelmällinen toteutus tiivistetysti PICO/PICoa noudatellen: tutkimusmenetelmä, kohderyhmä ja sen valinta, interventio ja vertailukohde (jos soveltuvat), lopputulosmuuttuja/tutkittu ilmiö (1/NAK) ja aineiston hankinta. Kertokaa järjestelmällisestä katsauksesta, kuinka moni siinä mukana oleva alkuperäistutkimus raportoi näytönastekatsauksessa kuvattavia tutkimustuloksia ja minkälaisilla tutkimusasetelmilla katsaukseen mukaan otetut alkuperäistutkimukset oli tehty.
- Laadunarvioinnin tulos: arvioinnissa arvioitsijoiden antama pistemäärä (= konsensusarvio annetuista pisteistä/kokonaispistemäärä). Laadunarvioinnin tulos kirjoitetaan myös sanallisessa muodossa (tasokas: 86–100 % pisteistä, hyvä: 65–85 % pisteistä, kelvollinen: 50–64 % pisteistä, hylätty: alle 50 % pisteistä). Mukaan voi ottaa vain katsaukset, tutkimukset tai asiantuntijalausunnot, jotka ovat laadultaan vähintään kelvollisia (poikkeuksena tilanteet, joissa heikkolaatuinen tutkimus edustaa aiheen parasta saatavissa olevaa näyttöä). Laadunarvioinnissa ei tutkimuksen saama pistemäärä ole yksin ratkaiseva. Arvioinnissa tärkeää on myös se, että tutkimusasetelman kannalta kriittiset arviointikriteerit täyttyvät. Tällöin on todennäköistä, että saadut tulokset ovat luotettavia.
- Näytön vahvuus (JBI:n Levels of Evidence, Liitteet vaikuttavuudelle ja merkitsevyydelle) kuvaa käytettyä tutkimusasetelmaa ja sen vahvuutta suhteessa tutkimuksessa tarkasteltavaan näkökulmaan. Järjestelmällisten katsausten näytön vahvuus on korkeampi, kuin yksittäisten tutkimusten.
- RCT-asetelmalla voidaan saada tuloksia esimerkiksi jonkin menetelmän vaikuttavuudesta. Meta-analyysi näistä tutkimuksista antaa vahvinta näyttöä (1a) menetelmän vaikuttavuudesta.
- Väestöpohjaisen poikkileikkaustutkimuksen (4b) avulla voidaan kuvata jonkin sairauden vallitsevuutta.
- Seurantatutkimuksella (3e) voidaan kuvata esimerkiksi jonkin oireen esiintyvyyttä tietyllä potilasryhmällä.
- Laadullisen tutkimuksen metasynteesi (1) voi antaa vahvan näytön esimerkiksi potilaan kokemuksista tupakoinnin lopettamiseen liittyen.
- Sovellettavuus Suomessa: hyvä/kohtalainen/heikko
- ovatko potilaat/kohderyhmä suomalaisiin verrattavissa?
- onko hoito toteutettavissa suomalaisissa olosuhteissa?
- onko kulttuurisia tekijöitä, jotka vaikuttavat sovellettavuuteen?
- Kommentit, joilla haluatte kertoa lukijalle tutkimuksesta jotain muuta huomionarvoista. Nämä voivat olla asioita, jotka ovat saattaneet vaikuttaa, kun suositustyöryhmä asetti näytönastetta suosituslauseille. Tällaisia asioita voivat olla esimerkiksi otoskokoon tai seuranta-aikaan liittyvät asiat. Esimerkiksi:
- Tutkimuksissa seuranta-aika oli lyhyt vaihdellen 1–8 päivää.
- Tutkimusten otoskoko oli pääsääntöisesti pieni.
- Tutkimustulosten suuri vaihteluväli saattoi johtua esimerkiksi siitä, että kaikkia tutkimuksissa käytettyjä mittareita ei ole validoitu tälle potilasryhmälle.
- Katsauksen alkuperäistutkimusten tulokset olivat keskenään ristiriitaisia.
- Alkuperäistutkimusten laatu vaihteli.
Jos näytönastekatsauksessa on mukana esimerkiksi kaksi järjestelmällistä katsausta, kertokaa, kuinka monta samaa alkuperäistutkimusta em. katsauksissa on mukana. Päällekkäisten alkuperäistutkimusten määrä on huomioitava, kun näytön asteen arvioinnissa tarkastellaan esim. otoskokoa. Yhden tutkimuksen tulos ja sen vaikutus näytön asteeseen voidaan ottaa huomioon vain kerran.
