Näytöllä tarkoitetaan ajantasaista, järjestelmällisesti koottua ja kriittisesti arvioitua tutkimustietoa tai tutkimustiedon puuttuessa asiantuntijoiden yhteisymmärrystä asiasta.

Näytön kokoaminen kattaa seuraavat vaiheet: aihetta koskevien tutkimusten kattava ja järjestelmällinen hakeminen mm. tutkimustietokannoista, tutkimusten menetelmällisen laadun ja harhan riskin kriittinen arvioiminen sekä tutkimustiedon tiivistäminen. Mikäli aiheesta ei löydy tutkimustietoa, asiantuntijoiden yhteisymmärrys aiheesta voi edustaa parasta saatavissa olevaa näyttöä. Näytön ajan tasalla pitämisen edellytyksenä on, että tiedonhakua päivitetään säännöllisesti.

Näytönaste viittaa siihen, kuinka vahvasti näytön pohjalta esitettyyn tulokseen voidaan luottaa.

Näytönaste voi vaihdella A – D välillä. Näytönaste A tarkoittaa vahvaa luottamusta esitettyyn tulokseen, näytönaste D viittaa erittäin heikkoon luottamukseen. Matala näytönaste ei tarkoita sitä, että esimerkiksi tutkimuksissa tarkastellun hoitomenetelmän vaikutus haluttuun lopputulokseen olisi heikko, vaan sitä, että luottamus esitettyyn tulokseen on heikko aihetta tarkastelleiden tutkimusten puutteiden vuoksi.

Näyttöön perustuva terveydenhuolto (NPTH) tarkoittaa terveydenhuollon toiminnan perustamista näyttöön ja sitä, että terveydenhuoltoa koskevassa päätöksenteossa huomioidaan menetelmien ja toimintatapojen vaikuttavuus, käyttökelpoisuus ja tarkoituksenmukaisuus sekä niiden merkityksellisyys hoitoa tarvitsevalle ja hänen läheisilleen. Näyttöön perustuvan terveydenhuollon tavoitteena on turvata näyttöön perustuvan terveydenhuollon keinoin palveluita tarvitsevien ihmisten hyvä hoito ja tasa-arvoinen kohtelu sekä sosiaali- ja terveydenhuollon resurssien oikeanlainen kohdentaminen.

Näyttöön perustuvan terveydenhuollon toteutuminen edellyttää sitä koskevan prosessin eri vaiheiden toteutumista kaikkien ammattiryhmien toiminnassa. Näyttöön perustuvan terveydenhuollon prosessi pitää sisällään tiedon tarpeen tunnistamisen, tiedon tuottamisen, näytön kokoamisen, näytön levittämisen ja näytön käyttöönoton. Toteutumisen edellytyksenä on myös monitieteinen ja eri alojen välinen yhteistyö. Näyttöön perustuvan terveydenhuollon prosessia voidaan myös tarkastella erikseen esimerkiksi hoitotyön tai lääketieteen toimintaympäristöissä.

Lue lisää JBI:n Näyttöön perustuvan terveydenhuollon prosessimallista täältä

Näyttöön perustuva toiminta (NPT) tarkoittaa toimintaa, jossa näyttö on otettu käyttöön potilaan tai asiakkaan terveyden edistämisessä, hoidossa tai kuntoutuksessa.

Näyttöä käyttöönotettaessa tulee määrittää yhtenäiset käytännöt, jolloin ne eivät perusteettomasti vaihtele yksittäisten terveydenhuollon ammattihenkilöiden, työyksiköiden tai organisaatioiden välillä. Organisaatiossa tulisi olla riittävät tukirakenteet näyttöön perustuvan toiminnan toteutumisen tueksi.

Englanniksi Evidence synthesis¹

Tutkijat ja asiantuntijat laativat tutkimustiedosta tiivistelmän, jonka pohjalta esitetään johtopäätökset.

Tiedon tiivistämisessä noudatetaan tiettyjä tarkasti määriteltyjä vaiheita, joita ovat: 1) aihetta koskevien tutkimusten kattava ja järjestelmällinen haku, 2) tutkimusten menetelmällisen laadun ja/tai harhan riskin kriittinen arviointi, ja 3) luotettaviksi arvioitujen tulosten tiivistäminen. Näytön ajantasaisuus edellyttää, että tiedonhakua päivitetään säännöllisesti ja tarvittaessa aiheesta tiivistettyä näyttöä päivitetään uuden tiedon perusteella.^1,2

Englanniksi Evidence transfer^1,3

Näyttöä levitetään sekä tuodaan tiedoksi ja saataville sekä passiivisten (esim. hoitosuositus julkaistaan) että aktiivisten (esim. koulutetaan henkilöstöä, integroidaan näyttö henkilöstön käytössä oleviin järjestelmiin) menetelmien avulla.¹

Englanniksi Evidence Implementation^1,4. Suomeksi käytetään myös käsitettä implementointi^5–7

Muodostuu toiminnoista, joiden tavoitteena on sitouttaa keskeisiä sidosryhmiä perustamaan päätöksenteon ja kehittämistyön näyttöön, ja sitouttaa heitä toiminnan laadun ja yhtenäisten näyttöön perustuvien käytäntöjen jatkuvaan kehittämiseen. Näytön käyttöönotossa keskeisiä osatekijöitä ovat toimintaympäristön (kontekstin) huomioiminen, muutoksen tukeminen sekä prosessien ja lopputulosten arviointi.^1,2 Uuden tiedon soveltamisen esteet tunnistetaan ja autetaan niiden ylittämisessä^4,5,7.

Käytetään myös käsitettä juurruttaminen tai kiinnittyminen⁵

Näytön vakiinnuttaminen on aktiivista toimintaa, jonka tavoitteena on sulauttaa yhtenäinen näyttöön perustuva käytäntö
tai toimintatapa osaksi organisaation, toimintayksikön tai työyksikön normaalia toimintaa.
Vakiinnuttamiseen kuuluvat olennaisena osana yhtenäisen käytännön toteutumisen (toteutuuko ja miten toteutuu),
henkilöstön sitoutumisen, koulutustarpeiden ja käytännöllä saavutettujen tulosten seuranta ja arviointi.

Näyttöön perustuva päätöksenteko on päätöksentekoprosessi, jossa terveydenhuollon ammattihenkilö tekee päätöksiä yhdessä asiakkaan tai potilaan kanssa hänen hoitoonsa liittyvistä asioista näyttöä hyödyntäen.

Terveydenhuollon ammattihenkilön tulee toimia yhtenäisen näyttöön perustuvan käytännön mukaisesti, tai yhtenäisen käytännön puuttuessa perustaa päätöksentekonsa näyttöön (esim. hoitosuositukseen), jonka hän ammattitaitonsa perusteella tietää vastaavan hoitotilanteessa ilmenneeseen tarpeeseen. Näytön ohella päätöksentekotilanteessa tulee huomioida potilaan tai asiakkaan yksilölliset tarpeet ja odotukset, toimintaympäristö sekä olosuhteet, joissa potilas tai asiakas elää. Päätöksenteossa terveydenhuollon ammattihenkilö yhdistää kliinisen kokemuksensa ja asiantuntijuutensa avulla eri lähteistä saamansa tiedot.

Yhtenäinen näyttöön perustuva käytäntö tarkoittaa tietyn hoidon tai palvelukokonaisuuden määrittelyä näyttöä hyödyntäen yhdenmukaiseksi niin, että kansalaisilla on yhtäläiset mahdollisuudet saada parasta mahdollista hoitoa tai palvelua asuin- tai asiointipaikasta riippumatta.

Lue lisää yhtenäisten näyttöön perustuvien käytäntöjen kehittämisestä ja FinYHKÄ-mallista täältä

Hoitosuositus on asiantuntijoiden laatima näyttöön perustuva suositus sosiaali- ja terveydenhuollossa käytettävien menetelmien ja toimintatapojen vaikuttavuudesta, käyttökelpoisuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta sekä niiden merkityksellisyydestä hoitoa tarvitsevalle ja hänen läheisilleen.

Järjestelmällinen katsaus on kirjallisuuskatsaus, joka perustuu ennakolta suunniteltuun ja läpinäkyvään prosessiin. Se pitää sisällään kattavan ja järjestelmällisen tiedonhaun, tiedonhaun tulosten järjestelmällisen läpikäynnin suhteessa ennakolta määriteltyihin mukaanottokriteereihin, tutkimusten menetelmällisen laadun ja niiden harhan riskin kriittisen arvioinnin sekä tutkimusten tulosten yhdistämisen, tulkitsemisen ja johtopäätösten esittämisen. Järjestelmällisen katsauksen tulee sisältää kaikki edellä mainitut vaiheet ollakseen järjestelmällinen katsaus.

Järjestelmällisen katsauksen laadinta alkaa protokollan eli suunnitelman laadinnalla, rekisteröinnillä ja julkaisulla. Järjestelmällisestä katsauksesta käytetään myös nimitystä systemaattinen kirjallisuuskatsaus (systematic review). Järjestelmällinen katsaus voi pohjautua määrällisiin tai laadullisiin tutkimuksiin tai molempiin (mixed method review).